Lue syyskuussa 2012 ilmestyvän kirjan Suden kahdet kasvot JOHDANTO: JOHDANTO.pdf - ja tilaa koko kirja itsellesi!


* Klikkaa yllä olevaa kuvaa
 

* Tiedote 17.07.2012: Nämä ovat väliaikaiset yhdistyksen sivut, koska varsinainen sivustomme osoitteessa: http://suurpedotjaluontory.nettisivu.org on toistaiseksi suljettu (palvelimeen kohdistuneen hyökkäyksen takia)


1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suurpedot ja Luonto ry (SJL ry) ja sen kotipaikka on Imatra.  

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu  

Yhdistyksen tarkoituksena on saada muutos Suomen suurpetopolitiikkaan siten, että Suomen kansalaisilla on oikeus turvalliseen ympäristöön asuinpaikasta riippumatta sekä oikeus ilman petopelkoa harjoittaa elinkeinoaan (mm. porotalous, karjatalous) ja harrastuksiaan (mm. metsästys ja jokamiehen oikeudet).

Yhdistyksen tarkoituksena on valvoa suurpetojen esiintymisalueilla asuvien ihmisten yleisiä sekä yhteisiä suurpetoihin liittyviä etuja, edistää ja kehittää suurpetokantojen tehokasta hallintaa ja rotupuhtaana pysymistä, seurata suurpetojen saaliseläinkantojen kehitystä ja säilymistä elinvoimaisina. Yhdistyksen tarkoituksena on lisätä kansalaisten suurpetotuntemusta ja näiden suhdetta saaliseläimiin tavoitteena hyvinvoiva monimuotoinen luonto ja edistää erityisesti nuorten kansalaisten suurpetotuntemusta kouluissa sekä muissa oppilaitoksissa.


Yhdistys edistää jäsentensä välistä yhteistoimintaa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys seuraa median uutisointia, lainsäädäntöä sekä tekee näihin liittyviä aloitteita, esityksiä ja antaa lausuntoja. Yhdistys ohjaa ja neuvoo jäseniään järjestämällä kokouksia, neuvontatilaisuuksia ja koulutusta sekä laatimalla tarvittavia asiaa koskevia selvityksiä. Yhdistys julkaisee tuottamaansa kirjallista ja muuta materiaalia sekä ylläpitää internetsivuja, tämän lisäksi yhdistys toimeenpanee sekä ylläpitää erilaisia valtakunnallisia projekteja.


Toimintansa tukemiseksi yhdistys myy tuottamaansa materiaalia, voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä toimeenpanna asianomaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä.

3. Jäsenet

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Liittymis- ja jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 2-5 muuta varsinaista jäsentä. Hallituksen toimikausi on 2 vuotta. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi yhdessä.

8. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/2) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä, internetsivuillaan tai sähköpostitse.

11. Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto

6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet

8. valitaan joka neljäs vuosi hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet

9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa

10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

 * KATSO KUINKA SUURPEDOT PUHUTTAVAT MEDIASSA:
UUSIMMAT UUTISLINKIT

 

SUURPETOYHDYS -
HENKILÖIDEN MIELIPIDE SUURPETOKANTOJEN KOKOON SEKÄ RKTL:n TOIMINTAAN: 

Lähetimme 30.04.2012 kyselyn kaikille maamme suurpetoyhdyshenkilöille joilla on käytössään sähköpostiosoite.  Tahdoimme tällä kyselyllä kartoittaa suurpetoyhdyshenkilöiden näkemyksiä vallalla olevaan suurpetopolitiikkaan.

 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioidessaan mm. susikannan kokoa maassamme kirjoittaa sivustollaan http://www.rktl.fi/riista/
suurpedot/suurpetohavainnot/

seuraavasti: "Suurpetoyhdyshenkilöiden ilmoittamat havainnot ovat perusta vuosittain tehtäville arvioille suurpetojen määristä."

Tähän mennessä vastanneiden kesken (vastannut 82 kpl:tta) 82,9 % mielestä susia on maassamme liian paljon ja 81,7% mielestästä ilveksiä on maassamme liian paljon. Karhukanta ei huolestuttanut kyselyymme vastanneita suurpetoyhdyshenkilöitä niin paljon, sillä vain 28% mielestä karhuja olisi maassamme liian paljon.

 Kun kysyimme suurpetoyhdyshenkilöiltä, ovatko he tyytyväisiä RKTL:n (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen) toimintaan, vain 20,7% oli siihen tyytyväisiä. Hälyttävintä kyselyyn vastanneiden vastauksien perusteella oli se, että 65,9% ilmoitti, että RKTL ei heidän mielestään huomioi heidän havaintojaan suurpedoista riittävän hyvin omissa kannan-arvioissaan.

 MITÄ TÄMÄN KYSELYN PERUSTEELLA ON TÄHÄN MENNESSÄ ARVIOITAVISSA: 

Susikannan koosta käydään maassamme vilkasta keskustelua. Maa- ja metsätalousministeriö luottaa susikannan arviossaan riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ilmoittamaan määrään. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos puolestaan ilmoittaa, että suurpetoyhdyshenkilöiden ilmoittamat havainnot ovat perusta vuosittain tehtäville arvioille mm. susien määrästä. Kyselyymme tähän mennessä vastanneista suurpetoyhdyshenkilöistä peräti 65,9% ilmoittaa ettei RKTL (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) huomioi heidän mielestään kannanarvioissaan heidän tekemiään suurpetohavaintoja riittävän hyvin. Herää väkisinkin hyvin oleellinen kysymys; mihin kannanarviot oikeasti perustuvat kun suurpetoyhdyshenkilöillä ja RKTL:llä on näin eriävät näkemykset? Miksi RKTL väittää suurpetojen kannanarvion perustuvan suurpetoyhdyshenkilöiden ilmoittamiin havaintoihin jos se ei kuitenkaan niihin kokonaisuudessaan perustu?

 Mielestämme tässä on selvä ristiriita ja kyselymme jo tässä vaiheessa todistaa kiistattomasti sen, että RKTL:n kannanarviot perustuvat enemmän heidän omiin tavoitteisiinsa / olettamuksiinsa kuin suurpetoyhdyshenkilöiden kirjaamiin havaintoihin - vaikka Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toisin antaa ymmärtää.

 Mikä onkaan todellinen susien määrä maassamme - tietääkö sitä oikeasti kukaan?

MIKSI ON TÄRKEÄ TUKEA TYÖTÄMME?

Maassamme sudensuojelu, susitutkimukset sekä petoeläin-vahinkokorvaukset nielevät vuosittain miljoonia euroja veronmaksajien rahoja. Lisäksi sudensuojeluun on perustettu erilaisia yhdistyksiä jotka keräävät varoja vääränlaisen petopolitiikan tueksi. Vastavoimilla (niillä jotka tahtovat maahamme lisää susia) on käytössään valtavat taloudelliset resurssit – heidän on siis helppo toimia näyttävästi sekä tehokkaasti. Juuri tämän takia olemme tilanteessa missä nyt olemme, eli vallalla on petopolitiikka joka ei sääli niitä ihmisiä jotka tavalla tai toisella kärsivät ylisuuresta susikannasta. Ehkä sinäkin olet yksi näistä kärsivistä tai ainakin joku ystävistäsi.

Me tahdomme maahamme järkevämpää petopolitiikkaa – ja teemme kovasti työtä sen eteen. Meillä ei kuitenkaan ole käytössämme suuria taloudellisia resursseja, kuten niillä jotka suosivat vallalla olevaa petopolitiikkaa. Vaikka meillä on tahtoa, niin meillä ei kuitenkaan ole rahaa. Tämä on valitettavaa, mutta totta – sen ei kuitenkaan tarvitse jatkua näin! Tässä tarvitsemme juuri sinun panostasi, tarvitsemme mahdollisimman monen panosta sillä kärsivä kansa valittaa maaseudulla sekä harvaanasutuilla alueilla nykyisen susipolitiikan järjettömyyttä. Sinä voit tukea työtämme joko liittymällä jäseneksi, kannatusjäseneksi tai ostamalla tuotteitamme.

 

* Oikealla olevan yhdistyksemme logolla olevan mukin saat yhdistyksemme jäsenenä hintaan 25 euroa / kpl (postimaksu). Tilaamalla tuotteitamme tuet yhdistyksemme toimintaa ja täten autat taistelussa järjetöntä suurpetopolitiikkaa vastaan.



Mikä tässä työssä sitten maksaa
ja
 mihin rahaa tarvitaan – saatat ajatella ja siksi luokaamme hetkeksi katseemme tarpeisiimme. Internetsivujen ylläpito, puhelinkustannukset, painatusmateriaalit, erilaisten tilaisuuksien järjestäminen, mainosmateriaalien hankkiminen, tehokas kampanjatyö jne. Tätä listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin sillä totuus on, että kaikki maksaa.

 

 

* Tilaamalla oikealla olevan, nyt syyskuussa ilmestyvän kirjan, tuet yhdistyksemme toimintaa järjetöntä suurpetopolitiikkaa vastaan. Kirjan hinta jäsenille vain 25 euroa / kpl (postimaksu). Kirja tuo todistettavasti esiin suurpetopolitiikan järjettömyyden - kirja tuo esiin todistettavasti suden todelliset kasvot, joita vallalla oleva järjetön suurpetopolitiikka on tietoisesti pyrkinyt peittämään. Tilaamalla kirjan ennakkoon varmistat kirjasi saatavuuden (kirjaa painatetaan vain 1 000 kpl:tta).

 


Meillä yhdistyksenä on siis tahtoa mutta ei varoja
 – joten AUTA MEITÄ AUTTAMAAN niitä ihmisiä jotka kärsivät ylisuuren susikannan mukanaan tuomasta ongelmasta. Nykyiseen vallalla olevaan järjettömään petopolitiikkaan pitää saada näkyvä muutos; tervetuloa joukkoomme, tervetuloa auttamaan – yhdessä me voimme tehdä mahdottomasta mahdollisen.

 

Suurpedot ja Luonto ry: Puheenjohtaja:
Marko Lind

Liity valtakunnallisen yhdistyksemme jäseneksi ja tulosta tästä
liittymiskaavake itsellesi
ja ystävillesi:

TULOSTETTAVA LIITTYMISKAAVAKE.pdf


- me olemme aktiivinen ja aikaamme seuraava yhdistys -
 ( artikkeleita, kannanottoja, adresseja, valituksia, kirjelmiä jne.)

Adressi jossa vaadimme lisää susien pyyntilupia:
http://www.adressit.com/vaadimme_muutosta_susipolitiikkaan_kansalaisaloite

Adressi jossa vaadimme lisää ilvesten pyyntilupia:
http://www.adressit.com/vaadimme_lisaa_ilvesten_pyyntilupia

Adressi jossa vaadimme Kennelliitolta toimenpiteitä:
http://www.adressit.com/vaadimme_kennelliitolta_toimenpiteita_ja_vastauksia

Adressi jossa vastustamme metsästyskieltoa luonnonsuojelualueilla:
http://www.adressit.com/vastustamme_metsastyskieltoa_luonnonsuojelualueilla

 

* ALLA MUUTAMIA PUHEENJOHTAJAMME ARTIKKELEITA:
- lue kaikki artikkelit os. http://markolind.puheenvuoro.uusisuomi.fi/asiasanat/11931/susi
sekä myös täältä: http://markolind1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

SUSIEN TEKEMIÄ HIRMUTEKOJA:
http://markolind.puheenvuoro.uusisuomi.fi/103054-sudensuojelu-on-terrorismia-lue-n%C3%A4ist%C3%A4-susien-tekemist%C3%A4-hirmuteoista

SUDENSUOJELU TUHOAA TODISTETTAVASTI LUONNON MONIMUOTOISUUTTA:
http://markolind1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111334-sudensuojelu-tuhoaa-luonnon-monimuotoisuutta

SUSIVIHA LISÄÄNTYY JATKUVASTI:
http://markolind1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/107938-susiviha-lis%C3%A4%C3%A4ntyy-jatkuvasti-ja-syyst%C3%A4kin

VAADIMME SUSI- ILTAA TELEVISIOON:
http://markolind.puheenvuoro.uusisuomi.fi/102368-vaadin-susi-iltaa-televisioon

SUSITUTKIJA NYHOLM VASTAAN SUSITUTKIJA KOJOLA:
http://markolind.puheenvuoro.uusisuomi.fi/102016-susitutkija-nyholm-vastaan-susitutkija-kojola

ONKO SUSIEN PANNOITUS ELÄINRÄÄKKÄYSTÄ:
http://markolind.puheenvuoro.uusisuomi.fi/99126-onko-susien-pannoitus-el%C3%A4inr%C3%A4%C3%A4kk%C3%A4yst%C3%A4

ONKO SUSIA SIIRTOISTUTETTU:
http://markolind.puheenvuoro.uusisuomi.fi/98064-onko-susia-siirto-istutettu

YKSI SUSITUTKIMUS MELKEIN MILJOONAN:
http://markolind.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97147-yksi-susitutkimus-melkein-miljoonan-ja-tied%C3%A4tk%C3%B6-kuka-maksaa

ONKO SUSITUTKIMUS SUOMESSA SUURTA HUIJAUSTA:
http://markolind.puheenvuoro.uusisuomi.fi/95970-onko-susitutkimus-suomessa-suurta-huijausta-vai-mist%C3%A4-on-kysymys

TIEDOTE MEDIAN EDUSTAJILLE:
http://markolind.puheenvuoro.uusisuomi.fi/104064-tiedote-median-edustajille-lausunto-joka-totisesti-kannattaa-huomioida

TARKASTELUSSA SUSIROMANTIIKKAA LIETSOVAT ELOKUVAT:
http://markolind.puheenvuoro.uusisuomi.fi/103961-tarkastelussa-susiromantiikkaa-lietsovat-elokuvat

KANTELU EU:HUN:
http://markolind.puheenvuoro.uusisuomi.fi/103611-kantelu-euroopan-yhteis%C3%B6jen-komissiolle-yhteis%C3%B6n-oikeuden-rikkomisesta

AVOIN KIRJE MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERILLE:
http://markolind.puheenvuoro.uusisuomi.fi/103494-avoin-kirje-vaatimus-maa-ja-mets%C3%A4talousministeri-jari-koskiselle

KIRJE RKTL:lle:
http://markolind.puheenvuoro.uusisuomi.fi/104403-l%C3%A4hetimme-kyselyn-asiantuntijoille-susi-asiassa

VALEHTELEEKO LUONTO- LIITTO NÄIN TÖRKEÄSTI JÄSENILLEEN:
http://markolind.puheenvuoro.uusisuomi.fi/105707-valehteleeko-luonto-liitto-n%C3%A4in-t%C3%B6rke%C3%A4sti-j%C3%A4senilleen

METSÄSTÄJÄT OVAT PETOPOLITIIKAN ASIANTUNTIJOITA:
http://markolind.puheenvuoro.uusisuomi.fi/103821-mets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4t-ovat-petopolitiikan-asiantuntijoita

7 KYSYMYSTÄ KENNELLIITTOON:
http://markolind.puheenvuoro.uusisuomi.fi/105563-7-kysymyst%C3%A4-kennelliittoon-suden-suojelu-vakava-uhka-mets%C3%A4styskoirakulttuurille

SUDENSUOJELIJAT; MIKSI ETTE OSAA KESKUSTELLA ASIALLISESTI:
http://markolind.puheenvuoro.uusisuomi.fi/103916-sudensuojelijat-miksi-ette-osaa-keskustella-asiallisesti

 

 

 

YHDISTYKSELLÄMME ON KYSYNTÄÄ:
Nyt Riittää – projektimme sai Valtakunnallisesti erittäin paljon tukea niiltä ihmisiltä, jotka ovat kyllästyneet tähän asti suoritettuun petopolitiikkaan. Internetissä julkaisemaamme adressiin (jossa vaadimme lisää susien pyyntilupia maahamme) on muutamien kuukausien aikana kertynyt kannattajia yli 15 000 ihmistä. Yhteydenottojen perusteella joita olemme projektin tiimoilta saaneet syntyi ajatus Valtakunnallisen yhdistyksen perustamisesta – tarvetta yhdistyksellemme siis selvästikin on. Projektimme tiimoilta olemme myös pystyneet herättämään valtakunnallisen vilkkaan keskustelun niin lehdistössä kuin myös televisiossa. Uskomme yhdistyksenä pystyvämme vielä tehokkaampaan toimintaan kuin tähän asti koskien Nyt Riittää – projektia. Suomi selvästikin tarvitsee toimivan yhdistyksen ajamaan maahamme järkevämpää petopolitiikkaa – tähän haasteeseen olemme nyt vastanneet.

OLET TERVETULLUT MUKAAN JOUKKOOMME:
Jokainen uusi jäsen on tervetullut – jokaisen mielipidettä tarvitaan. Yhdessä me pystymme muutokseen ja järjestäytymällä saamme äänemme paremmin kuuluviin Valtakunnallisessa päätöksenteossa.

Yhdistyksenä toimimme aktiivisesti:
- annamme asiantuntevia lausuntoja petopolitiikasta
- herätämme keskustelua valtakunnallisessa mediassa
- järjestämme suurpeto-iltoja sekä mielenosoituksia
- järjestämme näyttäviä projekteja
- julkaisemme puhuttelevia sekä kantaa-ottavia artikkeleita
- olemme yhteydessä poliittisiin päättäjiin sekä asiantuntijoihin pyrkien tekemään yhteistyötä heidän kanssaan tavoitteemme saavuttamiseksi
- julkaisemme materiaalia (nyt syksyllä mm. Suden kahdet kasvot – kirja)
- teemme aiheellisia valituksia EU:hun sekä eri viranomaistahoihin
* Olemme NÄYTTÄVÄSTI esillä kaikkialla siellä, missä käsitellään petopolitiikkaa

Imatralla 15 huhtikuuta 2012

Puheenjohtaja:
Marko Lind
Gsm: 046 6590565
Email: suurpedotjaluonto (at) gmail.com

* RKTL vastasi kirjelmäämme, lue oma vastineemme alta:
VASTINE RKTL ANTANUT SJL.pdf


LÄHETIMME KYSELYN PUOLUEILLE

Lähetimme kyselyn 3.05.2012 kaikkien eduskuntapuolueiden puoluetoimistoihin, jossa kyselimme heidän kantaansa suurpetopolitiikkaan, lähinnä susipolitiikkaan.  Julkaisemme tällä sivustolla heidän virallisen kantansa sitä mukaa kun ne meille saapuvat.

Alla olevan kirjeemme lähetimme jokaiseen eduskuntapuolueen puoluetoimistoon:

TULEVISSA KUNTAVAALEISSA PUOLUEENNE NÄKEMYS SUURPETOPOLITIIKKAAN:
(tulevissa kuntavaaleissa lukemattomat äänestäjät maassamme tahtovat tietää puolueenne kannan suurpetopolitiikkaan)

Kuten varmasti olette huomanneet, niin suurpetopolitiikka – varsinkin susipolitiikka – on lähes jatkuvasti esillä mediassa. Syynä on maamme kansalaisten yhä lisääntyvä kyllästyminen susien suojeluun sekä siihen, että lisääntyvässä määrin suden näköiset eläimet ovat alkaneet oleskella ihmisten pihapiireissä luoden uhkakuvan susialueiden ihmisille sekä heidän lapsilleen tappaen lisääntyvissä määrin ihmisten omistamia lemmikkejä, karjaa sekä kotieläimiä. Pohjoisessa poronomistajat mellakoivat saamatta jääneiden petokorvausten takia. Ihmisten tyytymättömyys näkyy myös yhdistyksemme alaisuudessa toimivan adressin muodossa: lähes 16 000 allekirjoittanutta (allekirjoituksien määrä tällä hetkellä) vaatii maahamme lisää susien pyyntilupia. Adressimme os. http://www.adressit.com/vaadimme_muutosta_susipolitiikkaan_kansalaisaloite

TAHDOMME TIETÄÄ PUOLUEENNE KANNAN SUURPETOPOLITIIKKAAN – LÄHINNÄ SUSIPOLITIIKKAAN JA SEN SUOJELUUN

Olemme lähettäneet tämän kirjeen kaikkien eduskuntapuolueiden puoluetoimistoihin. Toivomme teidän kartoittavan puoluejohtonne mielipiteen asiasta ja ilmoittavan siitä meille joko sähköpostilla tai postitse. Julkaisemme saamamme vastaukset sellaisenaan internetsivustollamme. Korostamme, että kampanjoimme jo hyvissä ajoin niiden puolueiden puolesta jotka ovat kanssamme eniten samaa mieltä suurpetopolitiikasta sekä mm. suden suojelun järjettömyydestä. Lisäksi tahdomme teidän ymmärtävän, että tavoitamme internetin kautta ennen kuntavaaleja satoja tuhansia ihmisiä ja puolueenne kannalla on varmasti merkitystä syksyn kunnallisvaaleissa ehdokkaiden menestymiseen.

Meillä on käynnissä mm. internetsivuillamme kysely, jossa kysymme mm. Vaikuttaako tulevissa kuntavaaleissa (2012) ehdokkaan puolueen kanta (mikä on sen puolueen kanta suurpetopolitiikkaan mihin ehdokas kuuluu)sinun äänestyskäyttäytymiseesi (eli kenelle annat äänesi)?
- vastaajista 70,9 % on tähän mennessä vastannut KYLLÄ.
* Kyselyn os.
 http://www.kyselynetti.fi/vastaa/?kohde=8f33685

*      *     *     *     *     *     *     *     *     *     *     *     *

VASTAUKSET SAAPUMISJÄRJESTYKSESSÄ:

1 / RKP:n KANTA SUSIPOLITIIKKAAN
(saapunut 3.05.2012)

Rkp:n kanta on vuoden 2006 puoluekokouksesta. Siinä todetaan, että ihmisten ja kotieläinten turvallisuus on priorisoitava korkeammalle kuin susikannan levinneisyys ja kasvu. Todetaan myös, että maa- ja metsätalousministeriön ei pidä kategorisesti olla myöntämättä kaatolupia, kun kyseessä on susi, joka ei pelkää ihmisiä ja joka on hakeutunut asutuksen läheisyyteen. Maa- ja metsätalousministeriön tulisi huomioida metsästysseurojen arviot miten susikanta tulisi sopeuttaa maan eri osissa vallitseviin tilanteisiin.

Rkp:n puolesta,
Marcus Hagström, tiedotuspäällikkö

2/ KOKOOMUKSEN KANTA SUSIPOLITIIKKAAN:
(saapunut 14.05.2012)

Kokoomuksen mielestä tavoitteena tulee olla susikannan kestävä koko samalla huolehtien siitä, ettei susista aiheudu välitöntä vaaraa ihmisille, lemmikeille tai kotieläimille. Kaatolupien määrä tulee perustaa susikannan koon luotettavaan arvioon. Kokonaistilanteen arviointi on tärkeää, sillä sellaisilla alueilla, joilla susi käy uhkaksi ihmisille, hyvin vähäinen kaatolupien määrä voi aiheuttaa ikäviä seurauksia.

Ystävällisesti,
Sini Korpinen
Poliittinen suunnittelija

3/ KESKUSTAN KANTA SUSIPOLITIIKKAAN
(saapunut 14.05.2012)

Keskustan mielestä Suomen luontoon kuuluvien suurpetojen kantojen pitää olla sellaiset, että ne säilyvät elinvoimaisina. Kuitenkin esimerkiksi susikannat ovat jo joillakin alueilla niin suuret, että ne aiheuttavat kohtuutonta vahinkoa ja jopa vaaraa elinkeinojen harjoittajille ja muille asukkaille.

Kaatolupien määrän tulee perustua eri alueiden petomääriin ja niiden aiheuttamiin vahinkoihin. Kaatolupien määrää pitää voida nostaa, jos sudet tai muut petoeläimet käyvät koti- ja tuotantoeläinten kimppuun tai aiheuttavat muutoin vaaraa ja vakavaa haittaa.
 
Olisi tärkeää saavuttaa petotilanteen hoitamiseksi yhteisymmärrys eri toimijoiden välille. Se vaatii
 oikeaa tietoa ja yhteisesti hyväksyttyjä pelisääntöjä. Suurpetojen todellinen määrä tulee selvittää nykyistä tarkemmin yhteistyössä eri tahojen kanssa. Petoeläinten maksimimääristä tulee sopia entistä tarkemmin ja samoin keinoista miten kyseinen suurpetojen määrä saavutetaan.
 
Lisäksi tulee sopia, miten
 petojen aiheuttamista vahingoista kärsivien tilannetta parannetaan. Valtion talous- ja lisätalousarvoissa pitää olla riittävät varat petojen aiheuttamien vahinkojen täysimääräiseksi korvaamiseksi.
 
Ilkka Miettinen
poliittinen sihteeri
Suomen Keskusta rp

 4/ SDP:n KANTA SUSIPOLITIIKKAAN
(saapunut 15.05.2012)

Puolueen ilmasto- ja ympäristöohjelmassa todetaan, että “Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on Suomessakin kasvava ongelma. Eliölajit uhanalaistuvat ja häviävät. Suomessa arvioidaan esiintyvän vakituisesti noin 50 000 eliölajia, joista tällä hetkellä tunnetaan noin 44 000. Näistä lähes 20 000 lajin elinympäristö tunnetaan niin hyvin, että niiden ensisijainen elinympäristö on voitu tunnistaa. Lajeista parhaiten tunnettuja ovat selkärankaiset. Arvioiduista lajeista noin 1 500 on arvioitu uhanalaisiksi. Nisäkkäistä näitä ovat naali, susi, tammihiiri, ahma, ripsisiippa, saimaannorppa ja liito-orava.
 
Suojelua on tehostettava uusin keinoin Lajin suojeleminen edellyttää sen elinympäristön suojelua. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on luonnonsuojelun keskeinen toiminta-ajatus. Luonnonsuojelualueiden perustaminen on lajien rauhoituksen ohella ollut pääasiallinen keino lajien suojelussa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Suojelualueita on tarpeen edelleenkin lisätä, erityisesti Etelä-Suomessa. Taajamaseuduilla on varmistettava ekokäytävien säilyminen.
 
Erityisesti eteläisessä Suomessa on jatkettava uusien suojelukeinojen kehittämistä, jotta myös varsinaisten suojelualueiden ulkopuolisiin alueisiin voidaan vaikuttaa. Suojelualueet muodostavat parhaimmillaankin vain pienen osan maastamme, eivätkä ne riitä varmistamaan kaikkien eliölajien säilymistä. Siksi onkin jatkettava niiden uusien keinojen kehittämistä, joilla voidaan vaikuttaa ihmisen aiheuttamiin monimuotoisuutta heikentäviin tekijöihin myös suojelualueiden ulkopuolella.”
 
Lisäksi varjosta valoon –tulevaisuusohjelmassa todetaan tavoitteeksemme, että “
Ympäristö- ja metsästysrikollisuus vähenee valvonnan parantuessa ja rangaistusten kiristyessä. Suomi on eläintensuojelun ja eläinten oikeuksien kärkimaa.”

Susi on luokiteltu uhanalainen lajiksi, jonka perusteella suojelutoimet on katsottu Suomessa välttämättömäksi. Niissä tapauksissa, joissa susi on aiheuttanut häiriötä ihmisille tai merkittävää haittaa elinkeinoille, on harkitusti annettu lupia yksittäisten susien kaatoon. SDP ei vastusta susien kaatoluvan myöntämistä tällaisissa erityistapauksissa, mutta korostaa uhanalaisten lajien suojelutyön merkitystä. 

Helsingissä 14.5.2012
Sosialidemokraattinen Puolue rp.


MEDIA:
(alla vain joitakin artikkeleita)

IISALMEN SANOMAT

http://www.iisalmensanomat.fi/uutiset/yla-savo/yli-2-000-yl%C3%A4savolaista-allekirjoittanut-adressin/746701


Pohjolan Sanomat

http://www.pohjolansanomat.fi/PS-Uutiset/1194739161159/artikkeli/vaatimus+lisaa+poikkeuslupia+sudenpyyntiin.html

Kainuun Sanomat

http://www.kainuunsanomat.fi/Kainuu/1194739170711/artikkeli/vaatimus+lisaa+poikkeuslupia+sudenpyyntiin.html

Lapinkansa

http://www.lapinkansa.fi/Lappi/1194739161302/artikkeli/vaatimus+lisaa+poikkeuslupia+sudenpyyntiin.html

SUSILLE LISÄÄ KAATOLUPIA: KAAKKOIS-SUOMEN UUTISET (YLE TV2)

http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2012/01/adressi_vie_arkadianmaelle_3178285.html?autoplay=true

KATSOTTAVISSA MYÖS YLE AREENALTA:
http://areena.yle.fi/video/1326730913946

(Etelä-Saimaa)
http://www.esaimaa.fi/Online/2011/12/31/Kaakkois-Suomen+ajokoirav%C3%A4ki+l%C3%A4hti+verkkoadressilla+susia+vastaan/2011112658576/4

(Imatralainen)
http://www.imatralainen.fi/artikkeli/88437-imatralaisen-marko-lindin-vetama-susiprojekti-sai-vayrysen-taakseen

(Etelä-Saimaa)
http://www.esaimaa.fi/Online/2012/01/17/Nyt%20riitt%C3%A4%C3%A4-v%C3%A4ki%20murahti%20luontoj%C3%A4rjest%C3%B6jen%20susitiedotteesta/2012112752481/4

 

 

 SUDENSUOJELUN JUURET NATSISMISSA

 

 

NYT JÄSENEKSI LIITTYMINEN TODELLA HELPPOA:
- maksat vain jäsenmaksun tai kannatusjäsen maksun ja olet yhdistyksemme jäsen

Jäsenmaksu 35 euroa vuodessa
(meillä ei ole erikseen liittymismaksua).
Kannatusjäsenmaksu 15 euroa vuodessa.

LAHJOITUS TOIMINTAMME TUKEMISEKSI:
viite: lahjoitus

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia
(kts. yhdistyksen säännöt nro.2)

Suurpedot ja Luonto Ry
Osuuspankki:
FI12 5094 0020 1273 67
viite:
jäsenmaksu,  kannatusjäsenmaksu tai lahjoitus

* Maksettuasi jäsenmaksun tai kannatusjäsenmaksun, ilmoita yhteystietosi sähköpostilla osoitteeseen:
suurpedotjaluonto (at) gmail.com

- päivitämme tietosi jäsenrekisteriimme
(saadaksesi kuukausittaisen yhdistyksemme jäsentiedotteen)

* maksettuasi jäsenmaksun olet yhdistyksemme täysivaltainen jäsen ja oikeutettu mm. jäsenalennuksiin, kerran vuodessa ilmestyvään ilmaiseen lehteen sekä saat kuukausittain tiedotteen sähköpostiisi yhdistyksemme toiminnasta.

Kyselyt koskien jäsenyyttä yhdistyksen sihteerille Kaarina Ruususelle: Gsm: 044 30000891

YHDISTYKSEN TARKOITUS:

Yhdistyksen tarkoituksena on saada muutos Suomen suurpetopolitiikkaan siten, että Suomen kansalaisilla on oikeus turvalliseen ympäristöön asuinpaikasta riippumatta sekä oikeus ilman petopelkoa harjoittaa elinkeinoaan (mm. porotalous, karjatalous) ja harrastuksiaan (mm. metsästys ja jokamiehen oikeudet).

Yhdistyksen tarkoituksena on valvoa suurpetojen esiintymisalueilla asuvien ihmisten yleisiä sekä yhteisiä suurpetoihin liittyviä etuja, edistää ja kehittää suurpetokantojen tehokasta hallintaa ja rotupuhtaana pysymistä, seurata suurpetojen saaliseläinkantojen kehitystä ja säilymistä elinvoimaisina. Yhdistyksen tarkoituksena on lisätä kansalaisten suurpetotuntemusta ja näiden suhdetta saaliseläimiin tavoitteena hyvinvoiva monimuotoinen luonto ja edistää erityisesti nuorten kansalaisten suurpetotuntemusta kouluissa sekä muissa oppilaitoksissa.

Yhdistys edistää jäsentensä välistä yhteistoimintaa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys seuraa median uutisointia, lainsäädäntöä sekä tekee näihin liittyviä aloitteita, esityksiä ja antaa lausuntoja. Yhdistys ohjaa ja neuvoo jäseniään järjestämällä kokouksia, neuvontatilaisuuksia ja koulutusta sekä laatimalla tarvittavia asiaa koskevia selvityksiä. Yhdistys julkaisee tuottamaansa kirjallista ja muuta materiaalia sekä ylläpitää internetsivuja, tämän lisäksi yhdistys toimeenpanee sekä ylläpitää erilaisia valtakunnallisia projekteja.

 

YHTEYDENOTOT:

Suurpedot ja Luonto ry:n Puheenjohtaja
Marko Lind
Gsm: 046 6590565
Email: suurpedotjaluonto@gmail.com

Sihteeri:
Kaarina Ruusunen
Gsm: 044 3000891

 

* Liity facebookryhmäämme:
(vaadimme susipolitiikkaan muutosta)
 

KANSANEDUSTAJIEN NÄKEMYKSET SUSIPOLITIIKKAAN:

Lähetimme Nyt Riittää – projektin tiimoilta kyselyn Kansanedustajille. Alla muutamien Kansanedustajien näkemys susipolitiikasta:
(vallalla oleva järjetön susipolitiikka huolestuttaa myös Yhteiskuntamme korkeimpia päättäjiä)

(Anne Louhiainen, PS): “Jos susikanta uhkaa yleistä turvallisuutta – perheitä, kotieläimiä, karjaa jne. on pystyttävä tekemään pikaisiakin ratkaisuja! Harmikseni olen saanut lukea useista metsästyskoirien kuolemista, jotka sudet ovat tappaneet. Koira on useimmille perheenjäsen ja koiran kouluttaminen on vuosien työn tulos. Rahallista arvoa näille asioille on mahdoton laittaa. Nyt sudet ovat tulleet lähelle asutuksia ja uhkaavat myös lasten turvallisuutta kotipiirissä ja koulumatkoilla. Näin ei saa olla. Jouluna susihavainto tehtiin Turussa ja poliisi pyysi ihmisiä välttämään liikkumista ko. alueella. Myös kotieläimille sekä karjalle pitää taata turvalliset olosuhteet.”

(Arto Satonen, KOKOOMUS):”Susikantaa pitää rajoittaa nykyistä enemmän, koska susien aiheuttama uhka ja vahingot ovat kasvaneet”.

(Raimo Piirainen, SDP):”Olen itsekin metsästäjä ja tiedän susikannan vahvistumiseen liittyvät ongelmat. Mielestäni RKTL:n esittämät luvut eivät ole todellisuutta varsinkaan meillä Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Metsästäjänä tiedän susikannan suuremmaksi ja se johtuu susien liikkumisesta rajanpinnassa valtion rajojen molemmin puolin. Toisaalta susien levinnäisyys jo Varsinais- Suomeen ja Pohjanmaalle osoittaa liian suurta susikantaa. Olen susikannan rajoittamisen puolesta.”

(Eeva Maria Maija, KESKUSTA): “Olette ottaneet esille meille hyvin tärkeän asian. Suomen suurpetokanta on räjähtänyt käsiin.”

(Sirkka Liisa Anttila, KESKUSTA – entinen maa -ja metsätalousministeri):”Suomen petopolitiikkaa ohjaa eri eläinlajien hoitosuunnitelmat niin susipolitiikkaakin. Hoitosuunnitelmassa on määritelty ne toimenpiteet, joita tarvitaan että susikanta olisi ns. kestävällä tasolla. Suurin ongelmamme ihmisten turvallisuuden kannalta on susien levittäytyminen ihmisasutuksille ja alueille, jossa esim. lapset kulkevat kouluun taikka ihmiset lenkkeilevät kuten jouluaattona Turussa. Pedot eivät kuulu ihmisasutusten läheisyyteen vaan syviin suuriin metsiin. Toinen ongelmamme on menetelmissä jolla susikantamme lasketaan, kun tulokseksi saadaan niin pieniä lukuja että ihmiset eivät niihin yksinkertaisesti usko, koska he joutuvat elämään näiden petojen kanssa arkipäiväänsä pelossa. Susikantaa pitää säädellä niin etteivät pedot pääse ihmisten asumuksille eivätkä ne saa aiheuttaa turvattomuutta eivätkä pelkoja. Toiseksi susi on petoeläin, joka tappaa koiria ja lampaita ja poron vasoja erityisesti. Susien elinkeinolle ja koirille aiheuttamat vahingot ovat mittavat erityisesti poronhoitoalueella ja Itä-Suomessa. Näiden perustelujen jälkeen en kannata susikannan lisäämistä vaan päinvastoin kannatan sellaisten toimien käyttöönottoa, jolla pedot tässä tapauksessa susi voidaan ampua, kun se tulee liian lähelle ihmisasutusta tai aiheuttaa elinkeinoille vahinkoa. SUOMESSA TARVITAAN VAHVAA TAHTOTILAA PUOLUSTAA SUSIPOLITIIKKAAMME EU:N PÖYDISSÄ:Meillä on liikaa sellaista asennetta erityisesti ympäristöministeriössä, että haetaan EU:ta apuun Suomen susikannan kasvattamiseksi!!! Ympäristöjärjestöt vaativat lisää petoja Suomeen. He usein käyttävät taustatukenaan EU-komissiota. Se on vääränlaista toimintaa syystä että susipolitiikan päätöksenteko ja vastuu siitä on Suomella itsellään. Tätä korosti Suomessa vieraillut ympäristökomissaarikin v. 2010 heinäkuussa. Tällaisen lähestymistavan tuomitsen jyrkästi. Meillä on itsellä päätösvalta ja vastuu oman susipolitiikkamme hoidossa mutta toki se pitää tehdä hyvässä yhteistyössä komission DG Envin siis ympäristönsuojelusektorin kanssa. Siis ei lisää susia vaan pikemmin susia ammuttava aina silloin kun peto menee liian lähelle ihmisasutusta ja tekee vahinkoa elinkeinoille. Susia ei tarvita lisää. Sudet tekevät merkittävää vahinkoa tappamalla lampaita ja poronvasoja sekä koiria. Susien vahingoista maksetaan korvauksia mikä on ihan perusteltua mutta korvausten määrää voitaisiin vähentää vähentämällä susikantaa sieltä missä vahingot ovat suurimmat siis Lapista ja Itä-Suomesta. Sudet on saatava pois lasten koulutieltä sekä ulkoilijoiden teiltä. Perustuslaki suojaa meitä ihmisiä, meidän ei tarvitse elää susien ja petojen pelossa koko elämäämme.


KYSELYMME TULOKSIA:
(päivitetty 6 toukokuuta 2012)

Vaikuttaako tulevissa kuntavaaleissa (2012) ehdokkaan puolueen kanta (mikä on sen puolueen kanta suurpetopolitiikkaan mihin ehdokas kuuluu)sinun äänestyskäyttäytymiseesi (eli kenelle annat äänesi)?
62,2% KYLLÄ

Oletko tyytyväinen vallalla olevaan sudensuojeluun sekä siihen, että maassamme on tarkoituksella lisätty suurpetokantaa viimeisten vuosien aikana – ja aiotaan lisätä entisestään?
62,2% EN OLE TYYTYVÄINEN

Tahtoisitko asuinympäristösi lähelle enemmän susia?
63.1% EN

Kuinka paljon tahtoisit maahamme susia?
40,5% ALLE 50 (selvä vähemmistö tahtoo kasvattaa susikantaa nykyisestään)

Ovatko mielestäsi suurpedoista susi sekä karhu ihmisille vaarallisia?
55,0 KYLLÄ

MITÄ OLET MIELTÄ SIITÄ, ETTÄ VALTIO TUKEE MILJOONILLA EUROILLA VUOSITTAIN SUURPETOJEN SUOJELUA?
57,7% SE ON MIELESTÄNI VÄÄRIN

TULISIKO VALTION LAITTAA LISÄÄ RAHAA SUURPETOJEN SUOJELUUN:
60,4 EHDOTTOMASTI EI

 

IISALMEN SANOMIEN
TEKEMÄ ARTIKKELI
YHDISTYKSESTÄMME:

http://www.iisalmensanomat.fi/uutiset/yla-savo/yli-2-000-yl%C3%A4savolaista-allekirjoittanut-adressin/746701