Oletko langennut vai LUOPUNUT?

Kristikansan keskuudessa paljon keskustelua herättänyt aihe: Mitä eroa on lankeamisella ja luopumisella, avautuu nyt eteesi, rakas lukija, Raamatun opetuksen mukaisesti.

Rakas ystävä, olet kokenut joskus uudestisyntymisen ihmeen Jumalan lapseksi Jeesuksessa Kristuksessa! Kun "ensihuuma" (ensirakkaus) vaihtui arkipäivän todellisuuteen, sinä väsyit ja ajauduit kauemmas Herrastasi Jeesuksesta Kristuksesta! Syitä varmasti on monia, ehkä et vain jaksanut kaikkien kiusausten keskellä tai ehkä ympäristösi paine ahdisti sinut tilanteeseen, jossa nyt olet…

Nyt tahtoisit palata takaisin Jumalan yhteyteen. Jumalan Pyhän Hengen ääni sisimmässäsi ei ole jättänyt sinua rauhaan, TIEDÄT KYLLÄ MISTÄ PUHUN, ja Jumalan vastaisella elämälläsi olet vain kasannut taakkaa hennoille harteillesi. Nyt sinusta tuntuu, ettet jaksa enää ja sisimpäsi on alkanut kaipaamaan takaisin Jumalan yhteyteen…

Ajautuessasi eroon Herrastasi Jeesuksesta Kristuksesta, ajattelit ettet jaksa enää, ja siksi teit ratkaisusi. Todellisuudessa ajautumisesi jälkeen olet ollut väsyneempi kuin ollessasi Hänen yhteydessään. Kun vielä tahdoit kuulua KOKONAAN Hänelle, sisimmässäsi oli rauha. Nyt se on kadonnut jonnekin, jäljellä on vain syyttävä omatunto, joka ei jätä rauhaan…

Mielessäsi ajattelet; KELPAANKO ENÄÄ JUMALALLE? Voinko tehdä todellisen parannuksen ja jatkaa Jeesuksen opetuslapsena kohti iankaikkisuutta? Kaikki tämä on tervettä ajattelua, suhteessa ajatuksiin, jotka ehkä kuitenkin ovat päällimmäisenä mielessäsi. Nimittäin, sinua pelottaa palata takaisin Jumalan yhteyteen, koska olet mielestäsi menettänyt uskottavuutesi USKOVIEN YSTÄVIESI silmissä, ja todellisuudessa IHMISPELKO pitää sinut tällä hetkellä erossa Jumalasta, ei suinkaan terve Jumalanpelko…

Ehkä juuri "sairas" ihmispelkosi sai sinut ajautumaan kauemmas Herrasta, joka kuoli tuskallisen kuoleman Golgatan keskimmäisellä ristillä SINUN tähtesi. Ehkä heti uudestisyntymisesi jälkeen tahdoit miellyttää enemmän ympärilläsi olevia uskovia kuin Mestariasi, joka antoi kaiken SINUN tähtesi! Ehkä sinusta tuli pikemmin kuin arvasitkaan, vain IHMISTEN PALVOJA, vaikka sinun olisi tullut palvella yksin Jumalaa Jeesuksessa Kristuksessa. Ehkä tahdoit enemmän miellyttää uskovia ystäviäsi ja omaksuit, saavuttaaksesi heidän ystävyytensä, heidän tulkintojaan Raamatusta ja tätä kautta paadutit sydäntäsi ja kun sitten huomasit ystäviesi julmuuden ja sen, etteivät he ehkä oikeasti rakastaneet sinua, ajattelit sydämessäsi, ettei Jumalaa ehkä olekaan. Vaikka syy ei ollut Jumalan, vaan sinun, (koska tahdoit miellyttää enemmän ihmisiä kuin Häntä) syytit silti salaa sydämessäsi Jumalaa OMISTA VIRHEISTÄSI…

Tai ehkä houkutus syntiin oli sinulla suuri. Ehkä ympärilläsi oli sittenkin todellisia Jumalan palvelijoita, mutta kyllästyit ehkä kirkonmenoihin ja Raamatun tutkiskeluihin. Ehkä nämä todelliset ystäväsi yrittivät sinua lohduttaa ja rohkaista taivastiellä, sinä et vain kuunnellut! Tiedotusvälineistä runsaasti pulppuava seksin ylitarjonta, materiaalinen ajattelutapa ja muut "tämän elämän" nautinnot saivat sinut ehkä valtaansa. Nyt jälkeenpäin ymmärrät, etteivät tämän maailman nautinnot voi antaa sydämeesi todellista onnea saatikka rauhaa, rauhattomuuden kylläkin…

Oli syy mikä tahansa, nyt tahdot kuitenkin palata takaisin Jumalan yhteyteen. Mutta onnistuuko se? Ottaako Jumala minut vastaan? ENTÄ JOS OLEN PAADUTTANUT SYDÄMENI JA NÄIN OLLEN OLENKIN LUOPIO? Entä jos olenkin kuin aikoinaan Juudas, joka hirtti itsensä sen jälkeen kun oli kavaltanut Jeesuksen Kristuksen tai ehkä kohtaloni on heittäytyä omaan miekkaani, niin kuin Kuningas Saul teki, kun Jumalan Pyhä Henki oli poistunut hänestä? Näitä ajatuksia ajattelet, vaikka sinun ei tulisi ajatella Saulia saatikka Juudasta, vaan Jumalaa ja ennen kaikkea Hänen armollisuuttaan! Todellisuudessa, puhuttaessa luopumuksen ja lankeamisen erosta erottava väliseinä näiden kahden asian välillä on niinkin yksinkertainen, kuin MITEN SINÄ YMMÄRRÄT JUMALAN ARMON...

Eli toisin sanoen, MILLAINEN KUVA SINULLA ON JUMALASTA JA GOLGATAN TYÖSTÄ? Jos et ymmärrä RISTIN SALAISUUTTA, TULET PAADUTTAMAAN SYDÄMESI JA SAAVUTTAMAAN SAMAN KOHTALON KUIN AIKOINAAN JUUDAS JA SAUL. Jos et ymmärrä Jumalan suurta rakkautta sinua kohtaan, ja luulet, että Jumalan armolla on jokin raja (saatikka, että Jumala olisi jokin HIRMUHALLITSIJA, jokin tyranni), niin kohtalosi on oleva hirmuinen. Varmaa on, että silloin tulet luopumaan KOKONAAN elävästä Jumalasta, sillä kuinka janoaisit Häneltä armollisuutta, jos et USKO HÄNEN RAKKAUTENSA SUURUUTEEN?

Luuletko SINÄ langennut, että Jumala asettaa johonkin rajan, jonka ylitettyäsi et enää kelpaa Hänelle? Miksi luulet näin? Luuletko sinä, että Jumalan rakkaus on RAJALLISTA? Jos luulet, niin silloin et tunne Raamatun ilmoitusta niin kuin sinun tulisi se tuntea! Olet siis "luultavasti" saanut (niin kuin vähän pelkäsinkin) VÄÄRÄÄ RAAMATUN OPETUSTA. Tästä saamme ehkä kiittää SAARNAMIEHIÄ, jotka kirkkokuntien puhujanpöntöistä julistavat Sanaa, vaikka eivät itsekään sitä ole vaivautuneet tutkimaan eivätkä täten todellisuudessa tiedä paljoakaan siitä mitä julistavat, vaikka toisin antavat ymmärtää…

Raamatussa ei olisi kertomusta Juudaksen synkästä kohtalosta tai Saulin itsemurhasta, jos he OLISIVAT YMMÄRTÄNEET JUMALAN ARMON! Jos he olisivat omanneet nöyrän sydämen ja ymmärtäneet, että Jumala antaa anteeksi KAIKILLE JOTKA HÄNELTÄ ANTEEKSIANTOA PYYTÄVÄT, ei Saulin olisi tarvinnut heittäytyä omaan miekkaansa eikä Juudaksen hirttää itseänsä.

Kysymykseen; OLETKO LANGENNUT VAI OLETKO LUOPIO vastaus on suhteessa siihen, MITEN SINÄ TUNNET JUMALASI, millaisilla "silmälaseilla" sinä katsot Jumalaa, jonka yksi nimi on RAKKAUS…

Palatkaamme hetkeksi Kuningas Sauliin. Jumala oli Samuelin kautta voidellut Saulin kuninkaaksi. Saulin tottelemattomuus Jumalaa kohtaan johti Saulin tilanteeseen, jossa Jumalan suosio väistyi hänestä. Jos Saul olisi turvautunut Jumalan armoon ja rukoillut HÄNELTÄ ANTEEKSIANTOA, olisi hänen kohtalonsa varmasti muodostunut toisenlaiseksi. Saul tahtoi kuitenkin miellyttää enemmän ihmisiä kuin Jumalaa! Hänelle oli tärkeämpää ylläpitää ihmisten silmissä arvostus kuin Kaikkivaltiaan edessä. Kun profeetta Samuel nuhteli Saulia, tämän pyynnöstä heijastuu selvä IHMISTEN PALVONTA, 1 Sam.15:30" Hän vastasi: "Minä olen syntiä tehnyt; mutta osoita minulle kuitenkin se kunnia kansani vanhimpien edessä ja Israelin edessä, että palajat minun kanssani, niin minä kumartaen rukoilisin Herraa, sinun Jumalaasi."

Kuningas Saul ei turvannut Jumalan armoon, hänelle ei tärkeää ollut Jumalan suhtautuminen häneen, vaan Israelin kansan ja sen vanhimpien arvonanto! Jumala, joka on aina sama, tahtoo antaa anteeksi kaikille niille, jotka katuvat syntejään, Jes.1:8" Niin tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi." Jokainen, joka huutaa Jumalaa avukseen SAA AVUN, Jes.30:19" Hän on sinulle totisesti armollinen, kun apua huudat; sen kuullessaan hän vastaa sinulle kohta."

Toivottavasti sinä et ole kuten kuningas Saul? Jos sinulle tärkeätä on vain ihmisten arvostus, kuten Saulilla, tulee lopputulos myös sinun kohdallasi olemaan Saulin kaltainen. Jumalan Pyhä Henki poistui Saulista (1 Sam.16:14) ja pian tämän jälkeen entinen kuningas heittäytyi omaan miekkaansa (1 Sam.31:4).

Kuningas Saulin jälkeen kuninkaaksi voideltiin Daavid. Hänestä Raamattu kertoo, että hän oli Jumalan mielen mukainen mies. Kuitenkin Daavid teki syntiä siinä missä Saulkin. Daavid sortui huoruuteen ja tapatti ihastuksensa kohteen (Batseban) aviomiehen jne.(1 Sam.12:7-9). TEKOJENSA TÄHDEN EI DAAVID OLLUT SIIS SAULIA PAREMPI JA TÄTEN OLISI ANSAINNUT SAMAN KOHTALON! Mutta niin ei kuitenkaan käynyt, koska Daavid ymmärsi, että Jumala on rakkaus ja Hänen luonaan on anteeksianto! DAAVID VETOSI JUMALAN ARMOLLISUUTEEN.

Daavidin mielenlaadusta, hänen langettuaan syntiin, kertovat hänen psalminsa, Ps.41:5" Minä sanoin: "Herra, ole minulle armollinen, paranna minun sieluni, sillä minä olen tehnyt syntiä sinua vastaan."

Sinä olet langennut, TEE NIIN KUIN KUNINGAS DAAVID! VETOA JUMALAN SANAAN, JOSSA HÄN LUPAA OLLA ARMOLLINEN JOKAISELLE KATUVALLE, Ps.145:18" Herra on lähellä kaikkia, jotka häntä avuksensa huutavat, kaikkia, jotka totuudessa häntä avuksensa huutavat." Room.10:13" Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu." Ps.86:5" Sillä sinä, Herra, olet hyvä ja anteeksiantavainen, suuri armossa kaikille, jotka sinua avuksensa huutavat."

Entä sitten Juudas? Jos hän olisi vedonnut Jumalan armollisuuteen, jos hän olisi mennyt Jeesuksen Kristuksen luokse pyytämään anteeksiantoa, olisi hän totisesti saanut syntinsä (tekonsa) anteeksi! Juudas, joka kuunteli Jeesuksen rakkaudellista opetusta samoin kuin muutkin opetuslapset ja kuitenkin langettuaan syntiin ei ymmärtänyt mitään siitä, mitä Jeesus oli opettanut, omasi vääränlaisen sydämen asenteen, eikä todellisuudessa missään vaiheessa tahtonut sisäistää Jeesuksen opetuksia.

Jeesus oli opettanut anteeksiannosta seuraavin sanoin; Luuk.17:3-4" Pitäkää itsestänne vaari! Jos sinun veljesi tekee syntiä, niin nuhtele häntä, ja jos hän katuu, anna hänelle anteeksi. Ja jos hän seitsemän kertaa päivässä tekee syntiä sinua vastaan ja seitsemän kertaa kääntyy sinun puoleesi ja sanoo: 'Minä kadun', niin anna hänelle anteeksi." Jos Jeesus vaati seuraajiaan antamaan näin useasti anteeksi, oli sanomattakin selvää, että HÄN itse olisi antanut Juudakselle anteeksi, jos tämä vain olisi Häneltä sitä pyytänyt! Mutta Juudas ei pyytänyt…

Älä SINÄ ole niin kuin Juudas, vaan turvaa sinä Jumalan Pojan Jeesuksen Kristuksen sovitustyöhön ja JUMALA ON ANTAVA SINULLE ANTEEKSI! Joh.3:16" Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.

JUMALA TAHTOO ANTAA SINULLE ANTEEKSI…SINUN TEHTÄVÄSI ON USKOA JUMALAN ARMELIAISUUTEEN. HÄN ANTAA ELÄMÄN KAIKILLE NIILLE, JOTKA HÄNTÄ SYDÄMESTÄÄN ETSIVÄT, Hebr.11:6" Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.

LUOPUMUS ON AINA SIELLÄ, MISSÄ EI USKOTA JUMALAN ANTEEKSIANTOON! Saatana pyrkii vääristelemään Jumalan julmaksi tuomariksi, joka ei olisi halukas antamaan anteeksi. Saatana pyrkii vaikuttamaan langenneen mielessä ajatuksia, ettei langennut enää kelpaisi Jumalalle. Todellisuudessa Jumalalle tahtoo nostaa langenneen ja Hän kyllä tietää millaista "vajavaista" tekoa me ihmisinä olemme, sillä onhan Hän meidät luonut, Ps.103:14" Sillä hän tietää, minkä kaltaista tekoa me olemme: hän muistaa meidät tomuksi."

Raamattu opettaa selvästi, ettei kukaan ihminen voi olla täydellinen (Room.3:23). Edes Jumalan todellinen palvelija EI voi saavuttaa "tässä elämässä" TÄYDELLISYYTTÄ TEKOJEN SUHTEEN, Snl.24:16 " Sillä seitsemästi vanhurskas lankeaa ja nousee jälleen, mutta jumalattomat suistuvat onnettomuuteen." Raamatun selkeä opetus on siis: Jaak.3:2"Sillä monessa kohden me kaikki hairahdumme"…

Jumala ei siis vaadi ihmiseltä mitään muuta kuin että luotu TURVAISI LUOJAANSA! Jumala on rakastava Taivaallinen Isämme ja tahtoo lapsensa luottavan Hänen armollisuuteensa! Hän, joka antoi oman rakkaan Poikansa syntiemme edestä, SINUN SYNTIESI EDESTÄ, Hänkö kieltäytyisi antamasta anteeksi SINULLE, jos turvaat Hänen anteeksiantoonsa, Room.8:31-39" Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa? Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa. Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme. Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka? Niin kuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina." Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut. Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme"

Vaikka olisit kuinka rypenyt elämän sikakaukaloilla, vaikka olisit huorannut, tappanut, mutta jos tahdot takaisin Hänen luoksensa, RAKASTAVAN ISÄN LUOKSE, Hän ottaa sinut avosylin vastaan, Luuk.15:11-32" Vielä hän sanoi: "Eräällä miehellä oli kaksi poikaa. Ja nuorempi heistä sanoi isälleen: 'Isä, anna minulle se osa tavaroista, mikä minulle on tuleva.' Niin hän jakoi heille omaisuutensa. Eikä kulunut montakaan päivää, niin nuorempi poika kokosi kaiken omansa ja matkusti pois kaukaiseen maahan; ja siellä hän hävitti tavaransa eläen irstaasti. Mutta kun hän oli kaikki tuhlannut, tuli kova nälkä koko siihen maahan, ja hän alkoi kärsiä puutetta. Ja hän meni ja yhtyi erääseen sen maan kansalaiseen, ja tämä lähetti hänet tiluksilleen kaitsemaan sikoja. Ja hän halusi täyttää vatsansa niillä palkohedelmillä, joita siat söivät, mutta niitäkään ei kukaan hänelle antanut. Niin hän meni itseensä ja sanoi: 'Kuinka monella minun isäni palkkalaisella on yltäkyllin leipää, mutta minä kuolen täällä nälkään! Minä nousen ja menen isäni tykö ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan; tee minut yhdeksi palkkalaisistasi.' Ja hän nousi ja meni isänsä tykö. Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi. Mutta poika sanoi hänelle: 'Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan.' Silloin isä sanoi palvelijoilleen: 'Tuokaa pian parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, ja pankaa sormus hänen sormeensa ja kengät hänen jalkaansa; ja noutakaa syötetty vasikka ja teurastakaa. Ja syökäämme ja pitäkäämme iloa,

sillä tämä minun poikani oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.' Ja he rupesivat iloa pitämään. Mutta hänen vanhempi poikansa oli pellolla. Ja kun hän tuli ja lähestyi kotia, kuuli hän laulun ja karkelon. Ja hän kutsui luoksensa yhden palvelijoista ja tiedusteli, mitä se oli. Tämä sanoi hänelle: 'Sinun veljesi on tullut, ja isäsi teurastutti syötetyn vasikan, kun sai hänet terveenä takaisin.' Niin hän vihastui eikä tahtonut mennä sisälle; mutta hänen isänsä tuli ulos ja puhutteli häntä leppeästi. Mutta hän vastasi ja sanoi isälleen: 'Katso, niin monta vuotta minä olen sinua palvellut enkä ole milloinkaan sinun käskyäsi laiminlyönyt, ja kuitenkaan et ole minulle koskaan antanut vohlaakaan, pitääkseni iloa ystävieni kanssa. Mutta kun tämä sinun poikasi tuli, joka on tuhlannut sinun omaisuutesi porttojen kanssa, niin hänelle sinä teurastit syötetyn vasikan.' Niin hän sanoi hänelle: 'Poikani, sinä olet aina minun tykönäni, ja kaikki, mikä on minun omaani, on sinun. Mutta pitihän nyt riemuita ja iloita, sillä tämä sinun veljesi oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.'"

Jumala tahtoo antaa sinulle anteeksi, Ps.50:15" Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua."

SINÄ, joka olet langennut, ja olet lukenut nyt Raamatullisen opetuksen Jumalan anteeksiannon runsaudesta, JUMALA KUTSUU SINUA NYT PARANNUKSEEN. Ilman Jumalan Pyhän Hengen ääntä et olisi kiinnostunut "tästä aiheesta". Olkoon sinun sydämesi "kaipuu" (halu tutkia Hengellisiä asioita) TODISTUS sinulle SIITÄ, ETTÄ JUMALA VETÄÄ SINUA luokseen, ELI SINÄ ET SIIS OLE LUOPUNUT!

SILLÄ VAIN KAIKKIALLA SIELLÄ, MISSÄ EI USKOTA JUMALAN ANTEEKSIANTOON HÄNEN POJASSAAN JEESUKSESSA KRISTUKSESSA ON LUOPUMUS TODELLISUUTTA!

Huuda siis sydämesi pohjasta Jumalan puoleen, KATSO USKOSSA GOLGATAN KESKIMMÄISELLE RISTILLE, josta vielä tänäkin päivänä vuotaa vuolaana anteeksianto…

Sinä saat anteeksi Jumalalta, jos vain pyydät! Vai etkö tahdo pyytää? Oletko kenties KATKEROITUNUT JUMALALLE? Miksi olet? Mitä pahaa Hän on sinulle tehnyt…

Sanotko ystävillesi ettet välitä Jumalan olemassaolosta ja samalla kuitenkin olet hänelle katkera? Todellisuudessa, jos et välitä Jumalasta, kuinka silloin voit olla hänelle katkera, sillä vain sellaista kohtaan, JOSTA VÄLITETÄÄN VOIDAAN TUNTEA KATKERUUTTA puhumattakaan siitä, ettei olematonta kohtaan voi kenelläkään olla MITÄÄN TUNTEITA! Jos siis olet Jumalalle katkera on se vain merkki siitä, että sinä sittenkin uskot Häneen ja yllättävää kyllä; rakastat Jumalaasi…

Jos olet katkera Jumalalle niin tiedä se, että kaikki onnettomuudet joita olet päällesi kasannut Jumalan vastaisella asenteellasi on OMAA SYYTÄSI! Kyllä, luit aivan oikein! Raamattu opettaa, että KAIKKI HYVÄ TULEE YLHÄÄLTÄ, VALKEUKSIEN ISÄLTÄ…

Kai tiedät, että SINUN SUHTAUTUMISESI ONGELMIISI ON SINUN HALLINNASSASI! Vaikka elämässäsi puhaltaisi millaiset myrskyt tahansa, JOS SINÄ REAGOIT NIIHIN OIKEIN, ei mikään voi sinua sisäisesti vahingoittaa. SINÄ OLET SIIS SUHTAUTUNUT ONGELMIISI VÄÄRÄLLÄ TAVALLA…

Kai tiedät, että kaikkialla muutkin todelliset Jumalan lapset joutuvat käymään Jumalan koulua? Suhtaudu vastoinkäymisiisi siten, että ne ovat vain Jumalan kasvatusta ja pyri ottamaan opiksi vastoinkäymisistä. REAGOI SIIS NIIHIN OIKEIN, EIKÄ MIKÄÄN ULKOPUOLINEN VOI SINUA VAHINGOITTAA, EI MIKÄÄN…

Jos olet katkera Jumalalle, silloin et tunne Jumalaa ollenkaan. Kuinka voit olla katkera Hänelle, joka on koko sinun ikäsi pyrkinyt vain suojelemaan ja varjelemaan sinua! Kuinka voit olla katkera Hänelle, jollet ole tahtonut noudattaa Hänen ohjeitaan, jotka löydät Raamatusta. Jos sinä laiminlyöt Jumalan rakkaudelliset ohjeet ja osaksesi tulee onnettomuutta, MITEN KEHTAAT SYYTTÄÄ SIITÄ JUMALAA! Väitätkö, ettei Hän ole varoittanut sinua synnistä ja mitä siitä seuraa? Jos väität, silloin et valehtele vain lähelläsi oleville ihmisille, vaan eniten OMALLE ITSELLESI! Pysähdy siis miettimään elämääsi ja VASTAUKSET LÖYDÄT OMASTA SYDÄMESTÄSI…

Raamattu opettaa erittäin selkeästi, että ne jotka Jumalaan turvaavat saavat kokea rauhallisuutta ja turvallisuutta kaiken epäonnettomuudenkin keskellä! KATSO SIIS USKOSSA JUMALAAN, LUOTA HÄNEN ARMOLLISUUTEENSA ÄLÄKÄ KATSO ULKONAISIIN OLOSUHTEISIIN, VAAN JEESUKSEEN KRISTUKSEEN, JOKA KUOLI GOLGATAN KESKIMMÄISELLÄ RISTILLÄ SINUN SYNTIESI TÄHDEN. Katso Golgatalle ja ymmärrä vihdoin, että Jeesus Kristus kärsi pilkan, ruoskimiset, sylkemiset ja lopulta hitaan KIDUTUSKUOLEMAN ja ymmärrä, että Jumala Jeesuksessa Kristuksessa teki kaiken tämän vain RAKKAUDESTA SINUUN!